PERHEJOOGA
  • Etusivu
  • Joogakamut
  • Koulutukset
    • Lasten ja nuorten joogan peruskoulutus
    • Lasten ja nuorten joogan jatkokoulutus
    • Lasten ja nuorten joogaopettajakoulutus 2026
    • Traumainformoitu luokka -koulutus
    • Traumasovelletun joogan peruskoulutus (TAY-70) 2026
  • Joogatunnit
  • Blogi
  • Meistä
    • Anne Slåen
    • Valmistuneet lasten ja nuorten joogaopettajat
    • Perhejooga mediassa
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Joogakamut
  • Koulutukset
    • Lasten ja nuorten joogan peruskoulutus
    • Lasten ja nuorten joogan jatkokoulutus
    • Lasten ja nuorten joogaopettajakoulutus 2026
    • Traumainformoitu luokka -koulutus
    • Traumasovelletun joogan peruskoulutus (TAY-70) 2026
  • Joogatunnit
  • Blogi
  • Meistä
    • Anne Slåen
    • Valmistuneet lasten ja nuorten joogaopettajat
    • Perhejooga mediassa
  • Ota yhteyttä
Search by typing & pressing enter

YOUR CART

8/4/2025

Autismi ja lasten ja nuorten jooga

Picture
Jooga voi tarjota autistiselle lapselle tai nuorelle konkreettista tukea stressinsäätelyyn ja kehotietoisuuden vahvistamiseen. Perhejoogan lasten ja nuorten jooga pyrkii tekemään joogaharjoituksesta mahdollisimman saavutettavaa erilaisille neurotyypeille. Tästä blogitekstistä löydät konkreettisia vinkkejä joogaan autismin näkökulmasta.

AUTISMI JA "AUDHD"

Autismi on neurotyyppi, joka voi esiintyä erikseen tai ADHD:n kanssa yhdessä (“AuDHD”). Tässä blogitekstissä käsittelen autismia nimenomaan lasten ja nuorten joogan näkökulmasta. En lähesty neurotyyppiä häiriökeskeisesti, enkä käy tähän neurotyyppiin liittyviä diagnostisia kriteereitä tarkemmin läpi. 

Lasten ja nuorten joogassa käytämme tietoisesti sanaa neurotyyppi - emme sanaa (autismikirjon) häiriö. Autismi näyttäytyy usein neuronormatiivisuudesta poikkeavana olemisena ja käyttäytymisenä.

Kuten ADHD, myös autismi voi tuoda mukanaan sekä toimintakykyä laskevia 
piirteitä että vahvuuksia. Autismiin liittyvien haasteiden esiintyminen on usein sidoksissa tietynlaisiin tilanteisiin tai ympäristöihin.

Yhteiskuntamme rakenteet on suurimmaksi osaksi suunniteltu neurotyypillisestä näkökulmasta, joten neuroepätyyppillisten (esim. ADHD, autismi) kokemat haasteet ovat usein suhteessa yksilöä ympäröiviin rakenteisiin. 

​
Autistinen henkilö saattaa tarvita toimintaympäristönsä mukauttamista itselleen sopivaksi voidakseen hyvin. Kun puhutaan autistisista piirteistä, kuvataan itse asiassa hyvin usein autistista henkilöä kovassa stressissä. Itselleen hyvin sopivassa toimintaympäristössä autisitinen lapsi tai nuori voi saada mahdollisuuden kukoistaa.

Neuromoninaisuutta vahvistava kulttuuri arvostaa, kunnioittaa eikä pyri muuttamaan autistisia tapoja säädellä itseä, viestiä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

KEHOTIETOISUUTTA JA STRESSINSÄÄTELYÄ

Autistinen lapsi tai nuori prosessoi aistitietoa usein vahvasti alhaalta kehosta ylöspäin (bottom-up). Autismiin voi liittyä aistiherkkyyttä, emotionaalista intensiivisyyttä ja siten mahdollisesti myös suurempaa herkkyyttä traumatisoitumiselle.

Neuroepätyypillisellä lapsella tai nuorella voi olla samanaikaisesti esimerkiksi uniongelmia, oppimisvaikeuksia, pulmia sosiaalisissa suhteissa, masennusta ja/tai ahdistusta. Nämä ovat kaikki autonomisen hermoston toimintaan liittyviä ilmiöitä, joten joogan tarjoamat konkreettiset keinot säädellä stressiä voivat olla arvokkaita.

AUtismi lasten ja nuorten joogassa

  • Ota huomioon tilassa olevat erilaiset aistiärsykkeet. Jos mahdollista, suunnittele joogatilaa ja siihen asettumista yhdessä osallistujan kanssa.

  • Ryhmän laitimmaisena saattaa olla helpompi olla kuin ryhmän keskellä. Myös tämä on kuitenkin yksilöllistä.

  • Käytä kutsuvaa ohjauskieltä ja tarjoa konkreettisia vaihtoehtoja liikkeille ja harjoituksille.

  • Havainnoi, toimivatko mielikuvat vai kannattaako ohjauskieli pitää konkreettisempana.

  • Älä edellytä neurotyypillistä vuorovaikutusta (esim. silmiin katsominen).

  • Älä kiellä stimmaamista (engl. stimming).

  • Vahvista vähitellen mindfulness-pohjaisen ohjaamisen avulla kehoaistia (interoseptio).

  • Ota huomioon hypo- ja hypersensitiivisyys kosketukselle ja paineelle: näytä konkreettisia vaihtoehtoja esimerkiksi sille, miten omaa kehoaan voi hieroa erilaisin voimakkuuksin ja esimerkiksi hierontapallolla. (Joogaa ohjaava ei kosketa osallistujaa.)

  • Ohjaa liikkeitä ja harjoituksia, jotka pitävät autonomisen hermoston muutokset maltillisina (hermostollisessa sietoikkunassa).
    ​

  • Älä ohjaa hengityksen pidättämistä tai voimakkaita hengitysharjoituksia.

  • Tarjoa mahdollisuus tehdä harjoitusta seinän tai tuolin vieressä.

  • Tarjoa konkretiaa rentoutukseen esimerkiksi asteittain etenevän rentoutuksen avulla.
    ​
  • Tarjoa vaihtoehtona esimerkiksi jalkapohjan tai käsivarsien ja jalkojen hieromista pallolla.
Perhejoogan lasten ja nuorten joogan jatkokoulutuksessa käsitellään neuromoninaisuutta vahvistavaa ohjaamista. Opit soveltuvat myös aikuisten joogaa ohjaaville. Lue lisää jatkokoulutuksesta täällä. ​

LUE MYÖS

  • ADHD ja lasten ja nuorten jooga
  • Neuromoninaisuus lasten ja nuorten joogassa

Picture

​Anne Slåen​, lasten ja nuorten joogan opettajankouluttaja,
​Perhejoogan perustaja

​Kirjoittaja on traumasovelletun joogan opettaja (TAY-300, E-RYT200, RYT500, RCYT) ja Mindfulness-ohjaaja CFM.

​Akateemiselta koulutukseltaan Anne on oikeustieteen maisteri sekä luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia ja terveystieto).

LUETTAVAA

Brandt, T. & Dieterich, M. (2020). 'Excess anxiety' and 'less anxiety': both depend on vestibular function. Current Opinion in Neurology. https://doi.org/10.1097/WCO.0000000000000771

Chiarpenello, C. & Brodmann, K. (2024). What can the psychoneuroimmunology of yoga teach us about depression's psychopathology? Brain, Behavior, & Immunity - Health, Vol. 42 2024, 100877. https://doi.org/10.1016/j.bbih.2024.100877.

Chick, C. F. et al. (2021) A school-based health and mindfulness curriculum improves children’s objectively measured sleep: a prospective observational cohort study.
Journal of Clinical Sleep Medicine. 
https://doi.org.10.5664/jcsm.9508

Erwin, H., Fedewa, A., Beighle, A., & Ahn, S. (2012). A quantitative review of physical activity, health, and learning outcomes associated with classroom-based physical activity interventions. Journal of Applied School Psychology, 28(1), 14–36. 
https://doi.org/10.1080/15377903.2012.643755

Kerekes, N., Söderström, A., Holmberg, C. & Hedman Ahlström, B. (2024). Yoga for children and adolescents: A decade-long integrative review on feasibility and efficacy in school-based and psychiatric care interventions. Journal of Psychiatric Research, Volume 180, 2024, 489-499. https://doi.org/10.1016/j.jpsychires.2024.11.016.


Kohn, A. (2020) Autism and Behaviorism. New Research Adds to an Already Compelling Case Against ABA. Blogiteksti. 
https://www.alfiekohn.org/blogs/autism/

Liu, K., Chen, Y., Wu, D., Lin, R., Wang, Z. & Pan, L. (2020). Effects of progressive muscle relaxation on anxiety and sleep quality in patients with COVID-19. Complementary Therapies in Clinical Practice. https://doi.org/10.1016/j.ctcp.2020.101132


Morales, J. S., Valenzuela, P. L., Martínez-de-Quel, Ó., Sánchez-Sánchez, J. L., Muntaner-Mas, A., Erickson, K. I., Carbonell-Baeza, A. Ortega, F. B. & Jiménez-Pavón, D. (2024) Exercise Interventions and Intelligence in Children and Adolescents: A Meta-Analysis. Pediatrics December 2024; 154 (6).
https://doi.org/10.1542/peds.2023-064771


Nummenmaa, L., Glerean, E., Hari, R. & Hietanen, J. K. (2014) Bodily maps of emotions,
Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. 111 (2) 646-651. https://doi.org/10.1073/pnas.1321664111


Obradović, J., Sulik, M. J. & Armstrong-Carter, E. (2021) Taking a few deep breaths significantly reduces children's physiological arousal in everyday settings: Results of a preregistered video intervention. Developmental Psychobiology. 
https://doi.org/10.1002/dev.22214

Rabinowitch, T-C. & Meltzoff, A. N. (2017) Joint Rhythmic Movement Increases 4-Year-Old Children’s Prosocial Sharing and Fairness Toward Peers, Frontiers in Psychology Vol. 8, 2017. 
https://doi.org/10.3389/fpsyg.2017.01050

Shreve, M., Scott, A., McNeill, C. & Washburn, L. (2020) Using Yoga to Reduce Anxiety in Children: Exploring School-Based Yoga Among Rural Third- and Fourth-Grade Students. Journal of Pediatric Health Care. 
https://doi.org/10.1016/j.pedhc.2020.07.008

Stoodley, CJ. (2016). The Cerebellum and Neurodevelopmental Disorders. Cerebellum. https://doi.org/ 10.1007/s12311-015-0715-3
0 Comments

Your comment will be posted after it is approved.


Leave a Reply.

     

    PERHEJOOGAN BLOGI

    Perhejoogan blogista löydät tietoa lasten, nuorten ja perheiden joogasta ja tietoisuustaidoista, traumasovelletusta joogasta sekä joogaan ja tietoisuustaitoihin liittyvästä tutkimuksesta.
    ​
    Blogia kirjoittaa Anne Slåen, lasten ja nuorten joogan opettajakouluttaja ja Perhejoogan perustaja.

    AIHEET

    All ADHD Aivot Autismi Autonominen Hermosto Hengitys Hyvinvointi Jooga Jooga Ja Tutkimus Jooga Kotona Jooga Koulussa Joogan Ohjaaminen Jooga Päiväkodissa Lasten Jooga Neuromoninaisuus Nuorten Jooga Perhejooga Traumainformoitu Jooga Traumasovellettu Jooga

     

    RSS Feed

LATAA ILMAINEN LASTEN JA NUORTEN JOOGAN MINIOPAS

 Oppaasta löydät lasten ja nuorten joogan keskeiset periaatteet, tietoa pitkittyneen stressin vaikutuksista sekä valmiin joogasarjan. Mukana on myös rauhoittumista tukeva hengityksen havainnointiharjoitus. 
Lataa ilmainen miniopas

Picture

KOULUTUKSET

JOOGATUNNIT

JOOGAKORTIT

​BLOGI

MEISTÄ

OTA YHTEYTTÄ

Tietosuoja- ja rekisteriseloste
2107098-0
[email protected]
© 2025 Perhejooga - Anne Slåen